KaleviKannus Kun olen hävinnyt, tiedän kenen puolesta ja ketä vastaa olen taistellut. Ernest Heminqway

Ei vain armorikkautta, vaan oikeutta!

 Kuvaleike Iltalehti 28.1.2013
Onko tasavallan presidentti Sauli Niinistön “katumuksen” osoitus yhtä “aito” kuin hänen palkkioalennuksensa ja johtaako ulkomaiselle medialle annettu tunteenilmaisu myös käytännön toimiin? 

Tässä palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja:
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä

Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.

Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.

Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.

Suvi-Anne Siimes

terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *

OTE kauppakirjasta 31.3.2000

Myyjät Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj

Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa

Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa

Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi

Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos

Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.

Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.

19 VÄLITYSLAUSEKE

Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä lisää vettä 1990-luvun lamanaikaisten asioiden selvittämismyllyyn:

Presidentin Kansliassa on Linnan oikeuspolliitisen seminaarin 6.5.1992 asiakirjat, jotka Tasavallan Presidentti Halonen määräsi salaisiksi presidentti Koiviston pyynnöstä.

Presidentti Niinistö voisi päästää kyseiset asiakirjat julkisuuteen.

Tässä luettavaa ja ihmeteltävää:
http://www.promerit.net/halonen_manninen.htm
http://www.promerit.net/oikeuspolitiikka_linnassa.htm
http://www.promerit.net/koiviston_oikeuspolitiikka...
http://www.promerit.net/koiviston_haastattelu.htm

Terveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus
kotisivu: http://koti.mbnet.fi/jorjaa/Koiviston_cv.php

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Niinistö voisi muutenkin alkaa muistella menneitä.

Mauno Koivisto vedätti valtamediaa Manu-ilmiötä rakennettaessa niin paljon, ettei media kehtaa kertoa totuutta Koiviston eläessä.

Mauno Koivisto vedätti myös Kokoomusta.

Mitä enemmän olen tutkinut Koiviston CV:tä, sitä enemmän Koiviston tekemisien tausta näyttää tarkoin tehdyltä suunnitelmalta.
Mauno Koivisto ei tehnyt 1990-luvun lamassa ja sen jälkihoidossa virheitä, vaan toteutti tahtonsa suunnittelemallaan ja haluamallaan tavalla.

Kaiken kukkuraksi Koivisto vedätti Kansallista Kokoomusta juoksupojakseen syksystä 1985 alkaen.
Tästä seurasi puheenjohtajien Suomisen, Väyrysen ja Taxellin tekemä kassakaappisopimus.
Kaikesta päätellen Kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen ei halunnut reivata Kokoomuksen kurssia vasemmalta Keskustan ohi.
Koivisto sai kassakaappisopimuksesta vihiä paljon aikaisemmin kuin on kerrottu.

Koivisto halusi käyttää hyväkseen Kokoomuksen pitkää oppositiokautta saadakseen läpi demareiden koko itsenäisyyden alkuajan haluaman vähemmistösäädösten purkamisen.
Samalla Koivisto halusi EY-mukauttaa Suomen perustuslain.
Suomen perustuslain muuttamisen tarve oli Koiviston syynä tehdä lama tarkoituksella.

Kalevi Sorsa kiittelee jo vuonna 1992 Koivistoa perustuslain EY-mukauttamisesta kirjassa UUSI ITSENÄISYYS; “Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan"

Lukekaa kotisivultani
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/Koiviston_cv.php

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä Koiviston konklaavin eli presidentti Koiviston 6.5.1992 järjestämän oikeuspoliitisen seminaarin lähdetiedot:
http://www.promerit.net/2013/01/18642/

Käyttäjän KaleviKannus kuva
Kalevi Kannus

Vallattoman presidentin on peräti helppo julkistaa tunteitaan, kun tunnustyukset eivät velvoita ketään eikä mitään tahoa esim. purkamaan pankkioikeudenkäyntien vääriä tuomioita... tai korjata myytyjen lainojen perinnässä tapahtunutta vääryyttä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ilta-Sanomat haastatteli presidentti Koivistoa (IS 21.8.1992)
http://www.promerit.net/koiviston_haastattelu.htm

"PRESIDENTIN HAASTATTELU

Mauno Koivisto tuomioistuinten päätöksistä: Arvostelu on sallittua - myös presidentille

Tampereen Aluesäästöpankkia vastaan nostettu korko-oikeudenkäynti tuli esille juristiseminaarissa, jonka presidentti oli kutsunut koolle Linnaan 6. toukokuuta. Tilaisuudessa oli noin 20 juristia, jotka edustivat tuomioistuinlaitosta, korkeata virkamieskuntaa ja yliopistomaailmaa.

Koiviston mukaan tapaamisen teemana oli tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu."

Väliotsikko:
"Oikeuslaitoskin on lainsäätäjä"

Toimittaja:
"Oikeusoppineiden keskuudessa vallitsee laajalti käsitys, että tuomioistuinten päätöksiä saa ja pitää arvostella. Mikä on Teidän periaatteellinen kantanne?"

Koiviston vastaus:
"- Keskustelussa kävi ilmi ja se ilmeni selkeästi viime päivinä lehdessänne olleista haastattelulausunnoista, että tuomioistuinjuristit ilmeisesti laajemmaltikin ovat sitä mieltä, että oikeuslaitos suorittaa myös lainsäädäntöä, ei ainoastaan lainlukua ja laintulkintaa."

Toimittaja:
"Missä määrin oikeuslaitos käyttää lainsäädäntövaltaa?"

Koivisto:
"- Oikeuslaitos ei ainoastaan täydennä ja ajanmukaista kansanedustuslaitoksen suorittamaa lainsäädäntöä, vaan se menee vielä tätä pidemmälle. Tällöin herää kaksi kysymystä. Toisaalta se, mihin oikeuslaitos nojaa käyttäessään yhteiskunnallista valtaa. Toisaalta on kysymys siitä, mitä kaikkea yhä nopeammassa tahdissa tapahtuva pykälätehtailu merkitsee ja kuinka tarkoituksenmukaista se on. Jälkimmäisessä suhteessa myös eduskunnalla on varmasti paljon miettimisen aihetta."

--

Oikeuslaitoksen tehtävä ei ole toimia lainsäätäjänä!

Koivisto halusi oikeuspoliittisessa seminaarissa muutoksen Korkeimman Oikeuden ratkaisuun 50:1992 eli pelastaa pankit saattamalla PK-yrittäjät konkurssiin.

Mutta kävikö niin, että Koivisto ei vain kyykyttänyt Korkeinta Oikeutta väärästä ratkaisusta, vaan teki selväksi, että Suomen oikeuslaitos ei enää saa tehdä ratkaisuja, jotka poikkeavat EY-tuomiovallan säädöksistä?

Tekikö Koivisto selväksi, ettei Suomen oikeuslaitos enää voisi toimia riippumattomana?

Nimittäin EY-tuomiovallan säädökset olivat osa ETA-sopimusta ja tulivat astumaan Suomessa voimaan 1.1.1994 alkaen.

Vasta-argumentit olettamukseeni löytyvät s seminaarin salaisista asiakirjoista.

On oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjojen sisältö mikä tahansa, on selviö, ettei Suomi ole 1990-luvun laman tiimellyksessä enää ollut oikeusvaltio.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on oikeusvaltion palauttamisessa avainasemassa.

Kotisivullani on sellaista tietoa, joka ei ole oikeusvaltiolle ominaista, ks.
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/historia.php

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kalevi Kannuksen alustukseen ihmettelyni:
Miksi velkakirjat myytiin Aktiv Hansalle?

Ainoa syy, joka tulee mieleen: Todistusaineisto oli hävitettävä.

Suomi ei todellakaan ole oikeusvaltio.

Toimituksen poiminnat