KaleviKannus Kun olen hävinnyt, tiedän kenen puolesta ja ketä vastaa olen taistellut. Ernest Heminqway

Kysymys 15.

Miksi Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945-1946 syytetyt eivät saaneet viitata       Talvisotaan? Miksi asiaan  puuttuminen oli kielletty syytetyiltä myös Nurnbergin suuressa oikeudenkäynnissä? (Vyshinskin lista)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Matti Jalagin

Luin mielenkiintoisen kirjan Kenraalien kirjeet : Päivi Tapola.

Siitä luvallanne siteeraan kohtaa, joka käsittelee asekätkentää ja sen merkitystä Suomelle.

Kenraalien kirjeet: Päivi Tapola

Ote on eversti Valo Nihtilän muistiosta asekätkentää koskien.

”Asiantuntijan selvityksen asekätkennän merkityksestä maallemme antoi Arvo (Poika) Tuominen.
Palatessaan 1954 esitelmämatkaltaan Oxfordista hän poikkesi Pariisiin. Kuulutuaan minun asuvan Pariisissa hän pyysi, että meille järjestettäisiin tutustumistilaisuus, mikä tapahtuikin.
Asekätkentään liittyen hän kertoi pääkohdiltaan seuraavaa: Stalinin ohje Zdanoville hänen lähtiessään Suomeen 1944 oli, että hän hoitaisi asiat täällä samoin kuin oli hoitanut ne Virossa 1940. Valmistelut olivatkin hyvässä menossa kun hän sai kuulla aseiden ja sotamateriaalin kätkennästä. Hän pohti tilannetta ja tuli siihen tulokseen, että ryhdyttäessä kaappaussuunnitelmaa toteuttamaan aseet otettaisiin esille ja kommunistien vallankaappaus kukistettaisiin verisesti 1-2 päivässä. Maahan olisi tuotava huomattava määrä venäläistä sotaväkeä ja sitä vastaan alkaisi ilmeisesti sisällissota, jonka kukistaminen vaatisi huomattavasti voimia ja runsaasti aikaa.
Länsivaltojen silmät avautuisivat. Ne lisäisivät valmiuttaan ja alkaisivat suhtautua vihamielisesti Neuvostoliittoa kohtaan. Kun vastaavat kaappausvalmistelut olivat käynnissä Puolassa, Unkarissa, Tsekkoslovakiassa ym., niin menestys niissäkin vaarannettaisiin. Zdanov matkusti Moskovaan ja esitti asiat ja ajatuksensa Stalinille. Hän teki ratkaisun määräten Suomen valmistelut toistaiseksi keskeytettäviksi. Neuvostoliitolle tärkeimmät maat oli ensin saatava Moskovan johtoon. Suomen osalta se tapahtuu myöhemmin. Tuominen päätti kertomuksensa sanoihin: Asekätkentä pelasti tuolloin Suomen.

Helsingissä 12.4.1970

V. Nihtilä”

En tiedä, kuinka tunnettu tämä Tuomisen kertomus on, mutta oma merkityksensä sillä joka tapauksessa on nyt jälkikäteen punnittaessa Suomen asemaa sodan jälkeen ja mielestäni ennen kaikkea pohdittaessa mm. Marttisen miesten asemaa; Airoa ja muita unohtamatta.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Miksi Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945-1946 syytetyt eivät saaneet viitata Talvisotaan?"

Mielenkiintoinen, mutta itsestäänselvä kysymys. Vastaus on koska valvontakomissio kielsi. Onko tuossa ihmettelemistä? Venäläiset halusivat tietyt henkilöt tuomittaviksi ja Kekkonen avusti niin paljon kuin kykeni. Siinä se.

Tuula Hölttä

Sekä sotasyyllisyysoikeudenkäynti että Nürnbergin oikeudenkäynti toteutettiin ”ryssän” perinteisten näytösoikeudenkäyntien periaatteilla, l. valehtemalla ja kieltämällä muiden kuin ”ryssän” valitsemien todisteiden käyttö, minkä tarkoituksena oli ainoastaan syyllistää näytösoikeudenkäyntien uhreiksi valitut.

Molotov oli sanonut Suomen ja Neuvostoliiton edustajien kokouksessa 27.3.1944, että ”Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. Emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.” ja tämä piti saada ”mustana valkealle ” Pariisin rauhansopimukseen ”ryssän” juoksupoikina ja Kremlin käskyläisinä toimineiden Suomeen palanneiden ”suomalaisryssien” valtapyyteiden seurauksena.

"Neuvostoliiton tuomarina Nürnbergin oikeudenkäynneissä toimi kenraalimajuri Iona Nikitšenko. Hän oli johtanut Stalinin näytösoikeudenkäyntejä Neuvostoliiton puhdistusten aikana vuodesta 1936 vuoteen 1938, jolloin likvidointien kohteeksi monien muiden ohella olivat joutuneet mm. Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev.

Nikitšenko oli yksi Nürnbergin sopimuksen pääluonnostelijoista ja toimi puheenjohtajana Berliinin istunnossa. Nikitšenkon asenteet näkyivät alusta alkaen. Ennen tuomioistuimen kokoonkutsumista Nikitšenko selvitti Neuvostoliiton näkökulmaa oikeudenkäynneissä: ”Me käsittelemme täällä pääsotarikollisia, jotka on jo tuomittu ja joiden tuomio on ilmoitettu jo sekä Moskovassa että Jaltalla annetuissa julistuksissa. Koko idea on varmistaa nopea ja ansionmukainen rangaistus rikoksesta.” [http://en.wikipedia.org/wiki/Nuremberg_Trials]

Teheranin konferenssikaan ei tehnyt päätöstä Suomen sotasyyllisyydestä, koska lnsivallat katsoivat Suomen olevan vapaa demokraattinen maa, joka teki yhteistyötä Saksan kanssa Neuvostoliiton väkivaltaisen aggression jälkeen, ei ollut liittynyt Kolmen vallan sopimukseen eikä julistanut sotaa yhdellekään liittoutuneista maista.

Johtopäätös tästä oli, että Suomelta ei voi vaatia Saksan ja Japanin kaltaista ”ehdotonta antautumista”, vaan päätös asiasta jäi Neuvostoliiton ja Suomen väliseksi, ja ”ryssähän" osoitti olevansa "ryssä” kuten sota-ajan sanontakin kuului, ja syyllisti Pariisin rauhansopimukseen maata puolustaneet suomalaiset kollektiivisesti ihmiskunnan pahimpiin koskaan vanhenemattomiin rikoksiin tai näiden rikosten tekijöitä fascistisissa järjestöissään tukeneisiin – niin, ja ryösti vielä sen Petsamonkin, jonka Suomi oli Tarton rauhanneuvottelussa saanut korvauksena I maailmansodan aikana Venäjän Suomelta vaatimista ja maksamatta jääneistä ”verilainoista”.

[Suom.huom.: ryssä = itäisen suurvallan totalitaristisen, epädemokraattisen ja valtioterroria suosivan vallan käyttäjä tai tukija]

Jaakko Anttila

"Mielenkiintoinen, mutta itsestäänselvä kysymys. Vastaus on koska valvontakomissio kielsi. Onko tuossa ihmettelemistä? Venäläiset halusivat tietyt henkilöt tuomittaviksi ja Kekkonen avusti niin paljon kuin kykeni. Siinä se."

Lue sinä tohtori Jukka Tarkan väitöskirja "13. artikla. Suomen sotasyyllisyyskysymys ja liittoutuneiden sotarikospolitiikka vuosina 1944–1946, WSOY 1977."ja Jukka Tarkan julkaisema "Hirmuinen asia. Sotasyyllisyys ja historian taito" vuodelta 2009. Lue sinä myös professori Tuomo Polvisen Paasikivi-elämänkerran osa "Valtiomiehen elämäntyö 4. 1944-1948."

"Hirmuinen asia. Sotasyyllisyys ja historian taito" on kattava yhteenveto ja analyysi Tarkan väitöskirjan jälkeen tutkimuksen käyttöön tulleesta lähdeaineistosta ja sen perusteella esitetyistä tulkinnoista. Kirja kuvaa ja arvioi sotasyyllisyyskysymyksen uudelleen ja sijoittaa sen oman aikansa kansalliseen ja kansainväliseen poliittiseen ympäristöön.

Presidentti Paasikivi ja oikeusministeri Kekkonen puolustivat Suomen etuja valvontakomission vaatimuksia ja suomalaisten kommunistien kohtuuttomia ja rääväsuisia vaatimuksia vastaan.

Suomalaiset kommunistit ja Neuvostoliitossa vaikuttaneet suomalaiset emigranttikommunistit väittivät, että Mannerheim oli suurin sotasyyllinen. Oikeusministeri Kekkonen katsoi, että Suomen kansan moraali ei kestä Mannerheimin syytteeseen asettamista ja sen vuoksi oikeusministeri Kekkonen junaili asiat siten, että valvontakomissio antoi Mannerheimille luvan matkustaa Portugaliin terveyttään hoitamaan viikonloppuna ennen sitä viikkoa, jonka aikana sotasyyllisten nimiluettelo vahvistettiin Suomessa.

Jaakko Anttila

Miksi? Siksi, että Suomi oli liittoutuneiden (lue: Neuvostoliiton) valvontakomission komentovallan alainen maa Pariisin rauhansopimuksen voimaantuloon saakka.

Siksi, että valvontakomission puheenjohtaja Zdanov sanoi, että jos sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä ei järjestetä Suomessa valvontakomission määräysten mukaisesti, se järjestetään Moskovassa, missä syytettyjen lukumäärä on paljon suurempi kuin Suomessa.

Siksi, että Hertta Kuusinen kyttäsi jokaista oikeussalissa sanottua sanaa ja kanteli jokaisesta sanasta valvontakomissiolle. Väinö Tanner piti loistavan puolustuspuheenvuoron, jota ei saatettu julkisuuteen, koska Hertta Kuusinen kanteli siitä valvontakomissiolle, joka kielsi sen julkistamisen.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Jaakko Anttila taisit haastaa minut hieman keskustelemaan.

Olet Jaakko hyvä kunnon kekkoslainen, josta annetaan sinulle kaikki ne pisteet, jotka olet ansainnut.

Uudempi tutkimus on tosin esittänyt, että Kekkonen pelasi omaa peliään Paasikiven siitä tietämättä. Jopa nimitys Paasikiven-Kekkosen-linja on irvikuva todellisuudesta. Paasikivi ajoi huomattavasti tiukempaa suhtautumista itään kuin Kekkonen, joka oli todellinen pelimies. Paasikivi ei halunnut mennä liian pitkälle myöntyväisyydessäkään ja hän korosti aina virallisia suhteita. Kekkonen sen sijaan pelasi omaa peliään yhdessä mm Neuvostoliiton salaisen palvelun kanssa. Paasikivi ei olisi ikinä hyväksynyt tätä, jos olisi tietänyt.

Urkki oli ollut Etsivän Keskuspoliisin palveluksessa. Sen toimintatavat leimasivat häntä koko elämän ajan. Ilmeisesti häntä myös viehätti "salainen" toiminta.

Paasikiven sanoin Kekkonen on Suomen häikäilemättömin politiikko. Näin Paasikivi sanoi, vaikka ei tiennyt Kekkosen konsteista juuri mitään.

Pentti Juhani Järvinen

Kekkonen pelasi tosiaan omia pelejään ja niitä oli pöydillä monta samalla kertaa. Ei sama ja yksi ja täsmällinen juttu voitiin tulkita miten vain, eli täysin eri tavoin eri pöydillä. Lisäksi Matti-pojalla oli pelinsä, Sylvillä oli omat ideansa kaikesta, ja Vladimirov halusi säilyttää asemansa KGB:n luottomiehenä Kekkosen soppakeittiöissä.

Jos on kokenut tämän useammasa kuin yhdessä asiassa yli 40 vuoden, niin sen ainakin oppi, ettei selvillä faktoilla ollut merkitystä. Asiat olivat milloin mitäkin, ja se miltä ne näyttivät muuttui vilkkaasti. Joka muutos mobilisoi sekä puolue- että valtiokoneistoja tavoin, jotka sisälsivät kasvavia määriä vallan ja puoluekoneistojen rikollista väärin käyttöä.

Mitä tulee tuohon Talvisodan - ja Puolan jaon - karsimiseen liittoutuneiden sotasyyllisyyksistä: ilman sitä Stalin olisi tullut tuomita myös, kuten mahdollisesti Chamberlain, joku ranskalaisnen jne. Kansainliitto oli tuominnut NL:n. Sen tuomio pysyi pätevänä. Mutta koko juttu pidettiin USA:ssa yliopiston "arkistossa," kunnes sitä taas voitiin käyttää, kun YK:n sinänsä onnistunut perustaminen ei oikein tuottanut odotettuja tuloksia. Se oli toinen tekijä Stalinin "syyttömyyden" kera.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tottakai valvontakomissio käski, mutta miksi? Siksi tietenkin, että Yhdistyneet Kansakunnat olivat sopineet vanhojen rajojen palauttamisesta voitetun sodan jälkeen. Neuvostoliitto ei mitenkään voinut olla muuta mieltä kuin sitä, että Suuri Isänmaallinen Sota alkoi vuonna 1941, jolloin Viro, Latvia, Liettua (ja Karjala) kuuluivat siihen.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Jari-Pekka: Kumpi mahtoi olla ennen muna vai kana? Miten YK vaikutti Pariisin rauhansopimukseen? Suomen tosiasialliset rauhanehdot saneltiin meille jo ennen sodan loppua Euroopassa.

Taisipa YK synnyttyään olla silloinkin pelkkä keskustelukerho kuten nykyäänkin. Suurvallat rules ja pienet itkevät sekä tekevät kuten käsketään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin vuodenvaihteessa 1941-42. Nykyään sen sodanaikaista olomuotoa tavataan kutsua "liittoutuneiksi". United Nations Organization perustettiin San Franciscossa vuonna 1945.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kiitoksia tiedosta Jari-Pekka.

Varsinainen rauha toisen maailmansodan jälkeen tehtiin Pariisissa vuonna 1947. Siellä ei ns. hävinneellä osapuolella ollut mitään sanomista. Ei myöskään Suomella. Meidän edustajamme eivät saaneet minkäänlaista puheenvuoroa missään yhteydessä. Max Jakobson taisi olla siellä tiedotusvälineiden edustajana. Muistikuva on nyt heikko, mutta hänen kirjansa ovat tosi hyviä.

Käsittääkseni juuri perustetulla YK:lla, jolla oli norjalainen pääsihteeri, ei ollut yhtään mitään osaa eikä arpaa rauhanneuvotteluissa tai oikeammin saneluissa, jotka työnnettiin hävinneiden kurkusta sisään.

Käyttäjän KaleviKannus kuva
Kalevi Kannus

S-postias Jouni Ketola, Schweiz:

* Koska talvisota ei sopinut voittajien historiaan. Talvisodasta puhuminen olisi tuonut liittovaltioiden Kevään 1940 puuhat ikävästi uudestaan huomion kohteeksi. Talvisota osoitti vain Liittovaltioiden sotahulluutta, eikä sen käsittely olisi luonut mitään syytöstä akselivaltoja kohtaan.
Talvisota oli Suomelle suunniteltu Katynin Joukkomurha.

Toimituksen poiminnat